Löhöilyä ja shoppailua Pekingissä

Uuden hotellin myötä pääsimme siis nauttimaan myös hieman etelän lomatunnelmista. Kun oltiin saatu huone uudesta hotellista ja laitettua tavarat paikoilleen, lähdettiin testaamaan Cosmpoliten uima-allasalue viereisen talon pihassa.

Allasalue käsitti ulkoaltaan sekä pari-kolme sisäallasta sekä porealtaan saunaosastoineen. Me keskityimme löhöilyyn ulkoaltaalla ja nautimme auringosta -tosin pääosin varjon alla, kun ei suorassa auringonpaisteessa juurikaan jaksanut olla.

Tässä uimapaikassa oli uimahattupakko kaikilla uimareilla. Ei auttanut muuta kuin ostaa sellainen – onneksi hinta ei ollut kova, myssyn sain 10 yuanilla. Oli ihanaa vain olla ja löhötä, nauttia auringosta ja lämpimästä uimavedestä. Ihanaa.

 

Auringon siirtyessä korkeiden rakennusten taakse, siirryimme mekin sisätiloihin ja suunnistimme äidin kanssa kohti silmälasikauppoja eteläisemmässä Pekingissä. Ajettiin taksilla respan suosittelemaan paikkaan, jonka nimi mulla on vain kiinaksi kirjoitettuna erillisellä paperilapulla. On kuulemma Pekingin suurin silmälasikeskittymä. Kokonainen monikerroksinen talo/kortteli täynnä silmälasikauppiaita.

Tuli hullu olo. Miten voi olla noin paljon silmälaseja yhdessä paikassa. Tiedän, että näitä vastaavia paikkoja on Pekingissä useita. Miten ihmeessä niille riittää kaikille asiakkaita. Harmi, kun ei tullut otettua sieltä kuvia.

Onnistuimme jälleen menemään paikalle liian myöhään. Oltiin perillä klo 18, kun kyseinen ”marketti” meni kiinni klo 18… Poikettiin kuitenkin yhden myyjän luo ihan vain katsomaan kehyksiä, kun olivat kerran vielä paikalla.

Jotenkin siinä kävi sitten niin, että tein elämäni nopeimmat rillikaupat. Kello 18.40 poistuimme ko. kauppakeskuksesta uudet rillit mukanani. Kymmenen minuuttia käytin kehysten kokeiluun ja puoli tuntia meni henkilökunnalta aikaa väsätä mun melkein -10 rillit.. Samaan meni Instrulta kolme viikkoa.

Hintaa tälle lystille: kehykset + linssit, tuli yhteensä noin 30 euroa. Hyvin näillä näkee. Sitä en tiedä, että kauanko kehykset kestävät ja hajoavatko linssit, mutta ihan vain jo pelkästään tällä käytöllä, jota olen ehtinyt käyttää, voin sanoa että kannatti ostaa. Jos vielä joskus palaan takaisin, käyn kyllä hakemassa useammat lasit.

Sillä aikaa kun minä olin hiomon puolella äiti teki kauppaa aurinkolaseista vahvuuksilla. Ja kaupat tuli hänelläkin. Äidin kaksiteholla varustetut aurinkolasit saatiin seuraavana iltapäivänä ja hintaa niille jäi reilut neljäkymppiä. Ei paha.

Otto jäi meidän rilliostosten ajaksi yksin hotelliin. Melkoisen rohkea poika. Oli käynyt sillä aikaa vähän potkulautailemassa pihalla ja läheisessä supermarketissa ostamassa suklaapatukan.

Illalla käytiin sitten läheisessä korealaisessa Mt. Hannashan Korean Style ravintolassa syömässä. Erittäin hyvää ruokaa. Tilattiin beef bulgogia ja katkarapuja, itsegrillattaviksi siis, ja kyytipojiksi tuli tuttuun korealaiseen tapaan kymmenkunta kippoa ja kuppia kaikkea pientä kivaa naposteltavaa. Nam.