Ni hao Beijing! Ensimmäinen päivä – orientoitumista ja shoppailua

Kaikki Pekingiin saapuvat matkailijat skannattiin lämpökameroilla ennen passitarkastusta sikainfluessan varalta.. Vielä edellisenä päivänä  terveysviranomaiset olivat tarkistaneet jo koneessa kaikki matkustajat, mutta meidän saapumisaamuna käytännöstä oli luovuttu. Muistan, että vastaava skannaus oli käytössä myös kolme vuotta sitten, kun viimeksi olin Kiinassa. Silloin taisi olla lintuinfluenssa uhkana…

Saatiin hotellihuone heti käyttöömme vaikka saavuttiin jo joskus klo 10 jälkeen aamusta. Päästiin siis toisin sanoen heti vaihtamaan kevyemmät vaatteet päälle ja lähtemään tutustumaan ympäristöön. Sää Pekingissä oli pilvinen ja lämmintä oli ehkä noin 32 C. Kosteaa ja kuumaa toisin sanoen.

Tehtiin heti tutustumismatka lähiympäristöön. Käveltiin ensin – tai siis Otto meni potkulaudalla – Wangfujing Daijielle, joka lie kaupungin kuuluisin kävelykatu. Paikka jossa voi helposti bongata muita turisteja ja jossa on myös perusturistikrääsää myyviä pikkuliikkeitä ja satoja ravintoloita ja isoja tavarataloja.

Kävelykadulta jatkettiin matkaa kohti Taivaallisen rauhan aukiota ja Kiellettyä kaupunkia, mutta käännyttiin siinä torin kulmalla takaisin päin eikä menty sinne vielä tällä kertaa. Kuumuus oli sen verran kova, että levähtää piti useampaan otteeseen.

Illemmalla tehtiin eka taksimatka niin sanottuun Helmi-markettiin. Taksin käyttö on Pekingissä suorastaan luvattoman halpaa. Matka hotellilta markettiin maksoi 10 yuania, joka on taksin aloitustaksa ja jolla saa reissata melkoisen pitkän matkan. Toisin sanoen lyhyillä matkoilla taksin käyttö on erittäin edullista.

Tultiin Helmimarkettiin hieman liian myöhään. Kello taisi olla puoli kuusi illalla ja paikka meni klo 18 kiinni… tai sitten kello oli puoli seitsemän ja seiskalta meni tori kiinni.. Joka tapauksessa ehdittiin vain puoli tuntia tehdä ostoksia ja siinä ajassa Otto osti itselleen uuden DS-pelin, johon ladattiin 30 eri peliä. Hintaa jäi peleille, muistikortille ja kortinlukijalle yhteensä 300 yuania.Pelit ovat toimineet ainakin toistaiseksi aivan moitteettomasti.

Ei sitten ehdittykään enempää kierrellä paikassa, kun peliä tinkiessä meni se reilu puoli tuntia. Käväistiin vain kakkoskerroksessa ja vartijat ajoivat jo meidät takaisin alas ja ulos. Oli tarkoitus tulla vielä uudestaan, mutta jäi käymättä, kun oli niin paljon muutakin.

Kotimatka tehtiin polkupyörärikshalla, joka otettiin oikeastaan erehdyksessä. Tai siis ei oltaisi otettu, jos olisi ymmärretty että hinta: peukalo, etusormi ja keskisormi ei tarkoitakaan 3 yuania vaan 30 yuania… Tämä ymmärrettiin vasta kun tultiin perille ja oli maksun aika… Suostuttiin maksamaan vain yhdestä kyydistä ja saatiin suututettua kaksi hikistä polkupyöräkuskia… Onneksi Otto oli jo etukäteen opettanut, että peukalo ja etusormi tarkoittaa kahdeksan eikä kaksi… vältyttiin muutamalta muulta väärinkäsitykseltä tällä tiedolla.