Viimeisenä iltana majapaikan tietokone sanoi irti käyttösopimuksensa ja siksi tämä viimeinen postaus Koreasta jäi tehtäväksi Suomesta käsin. Samalla yritän päivittää jotain tekstejäkin. Näette ääkkösistä minne on tehty päivityksiä. Yritän mahd. nopeasti saada kuviakin lisättyä tännen tekstien joukkoon.
Viimeinen Soul-päivämme sujui pelkästään ja ainoastaan shoppaillen . Nice. Suomessa inhoan kaupoissa kiertelyä enkä harrasta sitä matkoillanikaan. Sen sijaan rakastan toreja. Autenttisia tuoksuja ja hälinää. Hmm. Koreassa riittää tätä. Soulissa emme valitettavasti päässeet kunnon ruokatoreille, mutta sen sijaan kunnon markkinoille muutoin.
Namdaemung Market on aivan loistava paikka etsiä kaikkea tarpeetonta. Itse ostin kyseiseltä torilta sukkia (niitä on joka paikassa Koreassa paljon, toinen toistaan hauskempia), vihannessilppurin, matkakassin sekä koiran armeija-asun. Niin ja hiuslenksuja – kun halvalla sai. Lenksuja löytyy kaikissa maailman kuoseissa ja hinta oli 10 kpl yht. 0,60 euroa. Että pystyy meikäläinenkin kerrankin shoppailemaan. Doris osti hienon seinäkellon ja vaatteita itselleen. Löysin minäkin Otolle Korean futisliigan virallisen paidan – oli varmaan ihan aito… Valitettavasti koira, jolle asun ostin, on aivan liian rambomainen ja fitness mahtuakseen ko. asuun, mutta eipä tuo haitta, kun halvalla sai 🙂
Namdaemungilla on sekä ulko- että sisämarkkinat. Siellä on mm. talo, jossa myydään pelkästään koruja.. ja toisaalla myydään pelkästään miestenvaatteita.. kolmannessa paikassa vain astioita jne. You got the point. Vaikka luulisi, että paikka olisi täynnä turisteja, niin eipä ole. Paikalliset ihmiset tuntuvat hakevan sieltä tarvitsemaansa. Toki joukossa on varmaan matkailijoitakin, mutta me emme bonganneet kuin ehkä pari turistin näköistä ihmistä koko sinä aikana, kun alueella olimme.
Viimeisenä lomapäivänä emme käyttäneet lainkaan metroa. Markkinoille ajoimme taksilla, mutta kävelimme sieltä pois pääteitä pitkin. Matka oli yllättävän lyhyt. Paluumatkalla poikettiin paikallisessa ”Stockmannissa”, Lotte tavaratalossa. Kerroksia oli toista kymmentä ja ahdistuimme välittömästi, kun menimme sisään. Ajoimme kuitenkin hissillä ylimpään kerrokseen ja tulimme rullaportaita alas, ja saman tien ulos. Mutta tulipahan sielläkin käytyä. Jollekin tämä on varmaan shoppailun mekka, mutta me emme ymmärrä Diorin tai Versacen perään, joten jätämme nämä paikat muiden tutkittaviksi.
Toinen hauska paikka, jossa tällä erää vain kävimme ikkunaostoksilla on motellimme lähellä oleva Insa dong. Taiteilija-alue, jossa on myös selvästi eniten turisteja. Me tosiaan emme nyt ostaneet mitään – paitsi katukeittiöstä.. Oli pakko saada syödä vielä viimeisen kerran niitä ihania pannukakkuja, joita tällä kadunkulmissa paistetaan. Mmmmm. Yritin metsästää myös makkaraa, joka täällä on taivaallista, ei mitään kotimaista jauhomössöä, mmmmmm… Doris veti myös kanatikkuja.. mmmm.. Olemme joka paikassa syöneet katukeittiöistä ja minkäänlaisia vatsaongelmia ei ole ollut kummallakaan. Olemme toki katsoneet, että ruoka on vastalaitettua ja tuoretta, toisekseen, on talvi ja riski saada bugi on paljon pienempi kuin kesällä. Ja käsidesi on yksi pelastaja.
Kävimme myös syömässä Insadongin alueella. Ruoka oli ok, mutta ei mitään erityistä. Olisi pitänyt älytä lähteä pari katua kauemmas. Selvästi parasta ruokaa olemme saaneet tavallisten ihmisten alueilla. Mitä turistimpi alue, sitä huonompi ruoka. Ei tässäkään mitään vikaa ollut, tiedämme vain, että parempaakin on maassa tarjolla.
Tiistaina meidän lento lähti klo 11.20 ja lähdimme lentokentälle motellilta noin puoli kahdeksan aikaan. Matka kentälle kesti reilun tunnin ja bussin odottelu noin puoli tuntia. Onnistuimme juuri missaamaan edellisen lentokenttäbussin. Nämä ns. limousine bussit ovat helppo tapa kulkea kentälle. Ei tarvitse vaihtaa monien metrojen kautta tai maksaa hurjaa summaa taksille. Kenttä on nimittäin sen verran kaukana Soulista, että taksimatka ei ole ihan halpa. Tämä lentokenttäbussi maksoi 9000 wonia.
Soulin kenttä on todella moderni ja siisti, sieltä löytyy kaikki tarvittavat palvelut, ja enemmän. Koska emme ehtineet syödä aamiaista motellilla kävimme kentällä testaamassa paikallisen mäkkärin, Lotterian. Oli hyvää. Paljon parempaa kuin tämä multikansallisen gigayhtiön tarjoama sapuska.
Lento kotiin kesti noin 10 tuntia, matka meni hyvin Shanghaita pelatessa ja leffoja katsellen.
Yhteenvetona voisi todeta, että olipahan hauska reissu! Suosittelen Koreaa kaikille uteliaille ja pienistä asioista pitäville ihmisille. Maassa riittää ihmeteltävää ja hämmästeltävää, monipuolista, hassua, hullua, käsittämätöntä, hypermodernia… Kertakaikkiaan hervoton paikka. Kuin yhdistetty Suomi-Indonesia-Saksa-Italia-Japani-Kiina-Islanti…
Nasu kiittää haalarista, vaikka ei ihan mahtunutkaan! Varmaan tahallaan pullisteli… 😉